Näkymättömät eläkeläiset

Hyvin usein, kun mediassa käsitellään työeläkettä, ikäihmisiä yleensä tai heidän hyvinvointiaan käsitteleviä aiheita, niin paikalle saadaan työeläkeyhtiön edustaja, tutkija, ministerikin sinne joskus kiireiltään ehtii, mutta milloin paikalle on kutsuttu eläkkeensaajaa? Ei juuri koskaan. Myös työntekijöiden edustajia paikalle on hyvin saatu, mutta en ole kuullut heidän puolustavan eläkkeelle siirtyneiden etuja eläkeasioissa. 

Moni ikäihminen kokee olevansa "näkymätön" ja yhä useampi kokee arjessa asenteellista sekä ikään liittyvää syrjintää. Myös moni ikääntymistutkija on kiinnittänyt huomiota siihen, millä tavoin heistä puhutaan julkisessa ja poliittisessa keskustelussa. Lisäksi on huomattu, ettei ikääntyneiden itsensä ääni juurikaan kuulu heitä koskevassa päätöksenteossa. Esimerkiksi väestögallupit toisensa jälkeen rajaavat kohderyhmänsä ulkopuolelle 75 tai 80 vuotta täyttäneet.

Poikkeuksiakin on, tämän tekee lähestyvät vaalit. Tuolloin heitä muistetaan, eikä vaaliteltoilla ole pulaa empatiasta. 

Haluan ottaa esille myös työeläkkeen epäkohdat. Työeläkelakihan astui voimaan 1962, jolloin eläkkeiden vuosittainen tarkistus sidottiin ansiotasoindeksiin. Alun perin työeläkkeen piti olla "jatkopalkka", siksi määräksi vahvistettiin tuo 60 prosenttia palkasta, joka seuraa palkkaindeksiä. Vuosina 1962-77 ne kehittyivätkin ansiotasoindeksin mukaisesti. Kunnes vuonna 1977 Miettusen hätätilahallituksen aikana eläkeindeksi heikennettiin puoliväli-indeksiin, jonka vaikutukset alkoivat näkyä 80-luvun puolivälissä. Puoliväli-indeksin piti muuten olla väliaikainen. 

Lipposen hallituksen aikana vuonna 1994 indeksikorotus jäi tekemättä kokonaan ja vuonna 1995 nuijittiin päätös työeläkkeen uudesta heikennyksestä, jolloin otettiin käyttöön "taitettu indeksi", joka seuraa ansiotasoa 20 prosenttia ja kuluttajahintoja 80 prosenttia. Tämän päätöksen seurauksena yhä useampi eläkeläinen on joutunut köyhyysloukkuun ja eriarvoisuus on kasvanut. Nämä toimet on heikentänyt eläkeläisten ostovoimaa ja lisäksi eläkkeet ovat jääneet pysyvästi alhaisemmalle tasolle, mikä on vastoin koko järjestelmän perusperiaatetta. 

Eikä siinä vielä kaikki, lisäksi luotiin "raippavero" vuonna 2013 suuremmille eläketuloille, jota kutsutaan virallisesti eläketulon lisäveroksi. Tämä siis tarkoittaa, että eläkkeensaajan on suoritettava eläketulosta valtiolle myös eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin, kun eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa. 

Suomessa maksettiin eläkettä vuonna 2021 1,6 miljoonalle henkilölle, josta pelkkää työeläkettä saavia oli 1,03 miljoona henkilöä. Työeläkkeen ohella kansaneläkettä sai 30 prosenttia. Noin puolella eläkeläisistä eläke oli alle 1500 eur kuukaudessa ja THL:n selvityksen mukaan jopa 15 prosenttia yli 65-vuotiaista elää köyhyysrajan alapuolella. 

Eläkkeensaajan verotus ei saa olla ankarampaa, kuin palkkatulon verotus eikä raippaveroa olisi koskaan pitänyt säätää. Työeläkkeen taitetun indeksin tuoma epäkohta tulee korjata. Eläkeläiset haluavat tulle toimeen ansaitsemallaan työeläkkeellä, eivät erillisillä tuilla. Nyt on aika korjata nämä epäkohdat. Teemu Savolainen, Eduskuntavaaliehdokas (KD) Jyväskylä

Teemu Savolainen, eduskuntavaaliehdokas (KD)

Kirjoitus on julkaistu mm. Palokka-lehdessä 22.02.2023

#eläkeläinen #eläkeläisköyhyys #työeläke #näkymättömäteläkeläiset #teemusavolainenkd #eduskuntavaaliehdokas2023 #eduskuntavaalit2023 #keskisuomi #jyväskylä #ikäihminen #ikäihmisenasialla #eläkeläisenasialla